Valikko

Etusivu > INFO > Kotiseutumuseo

Musiikkiteatteri ja kotiseutumuseo – ypäjäläistä kulttuuriperintöä käsi kädessä

Ypäjän musiikkiteatterin kesäisten esitysten miljöö – Ypäjän kotiseutumuseo – on saanut alkunsa Ypäjän kirkkovaltuuston päätöksestä vuonna 1941 siirtää tarpeettomaksi käynyt Lukkarin puustelli nykyisen Kurjenmäentien varresta, kirkon vierestä, tänne pappilan riihimäelle Ypäjän kotiseutumuseoksi. Seuraavana vuonna Lukkarinpuustelli kohosikin tarkasti entisessä asussaan nykyisen Jaakkolantien laitaan, ja sinne sijoitettiin pääasiassa nelisenkymmentä vuotta aiemmin puretun Ypäjän vanhan puukirkon esineistöä, jota ei oltu voitu sijoittaa rakennettuun uuteen kirkkoon. Lukkari Löfroosin asuntona toiminut rakennus on alun perin rakennettu 1800-luvun alussa, ja se sisustettiin kertomaan myös vanhasta lukkariperinteestä.

Museo sai paljon esinelahjoituksia, ja tilat kävivät ahtaiksi. Niinpä seurakunta siirsi pappilan vanhan, 1700-luvulta peräisin olevan aitan lukkarinpuustellin seuraksi.

Ypäjän seurakunta luovutti museon Ypäjän kunnan kotiseutumuseoksi vuonna 1964. Samalla myös Pappilan komea, 1896 rakennettu paririihi siirtyi kunnalle museokäyttöön. Kotiseutuihmisten mielessä itänyt ajatus näyttävästä ulkomuseoalueesta alkoi saada käytännön muotoja.

Vuoden 1965 helmikuussa pystytettiin Ypäjänkylän Vanha-Seppälän Törmälän mäeltä aikanaan Perttulantien varteen Honkalan mäelle siirretty tuulimylly Lukkarinpuustellia vastapäätä. Vanha-Seppälän perikunta oli vuonna 1957 lahjoittanut tuulimyllyn käytettäväksi museotarkoituksiin.

Sauna löytyi vuonna 1965, kun Mannisten kylän Lehtimäen talon omistajat lahjoittivat tilansa 1800-luvun lopulla rakennetun savusaunan museoalueen savusaunaksi. Se pystytettiin Lukkarinpuustellin viereen saunomiskuntoon, ja on myös muutaman kerran ollut käytössä.

Varsinaisen asuinrakennuksensa pihapiiri sai vuonna 1979, kun Levomäen vanha asuinrakennus entisen Laurilan tilan mailta Ypäjänkylän Katinhännäntien varresta pystytettiin alueelle kuvaamaan havainnollisesti eri aikakausien ypäjäläistä asuintapaa. Sen vanhin osa on entinen savutupa, joka on peräisin 1700-luvun lopusta. Vuosikymmenten saatossa tätä ”Laurilan torpaksi” kutsuttua rakennusta laajennettiin ja muutettiin, viimeksi rakennuksessa asuttiin vuonna 1961.

Kotiseutumuseon pihapiiri on alusta asti houkutellut erilaisten tilaisuuksien ja juhlien pitoon. Täällä on pidetty riihijuhlia, konsertteja, taidenäyttelyitä ja taideleirejä, perinnetapahtumia ja vuosittainen Pertunpäivän tapahtuma vuodesta 1979 lähtien.

Ja tietenkin teatteria; aluksi maatalouskerhon näytelmäpiiri ja kansalaisopiston näytelmäpiiri, nykyisin Ypäjän Musiikkiteatteri ovat luoneet pappilan riihimäelle nähtävää ja kuultavaa, koettavaa ja nautittavaa yhä uudelleen ja uudelleen! 1960-1980-luvun esityksiä seurattiin riihen edustalla lankkupenkeillä istuen, sitten kasvava yleisö tarvitsi siirrettävät katsomorakenteet, ja vuonna 2002 riihimäki koki viimeisimmän muodonmuutoksensa, kun Laurilan torpan ja Pappilan navetan väliin sijoitettiin kiinteä katsomo, jonka ylle Musiikkiteatteri rakensi vieläpä katteen.

Ypäjän kunta

(kotiseutumuseota koskevat tiedot Martti Puhakan teoksesta ”Lukkarinpuustellista kotiseutumuseoksi Ypäjän kotiseutumuseo 1941-1991”)